Yhdistyksen perustaminen ja alkuhankaluudet

Ruoveden Eläkeläisyhdistyksen perustamiskokous oli Harakkalan Työväentalolla 30. pnä toukokuuta 1976. Kokouksessa toimi puheenjohtajana Hannes Saralehto Mäntän Eläkkeensaajien yhdistyksestä. Pöytäkirjaa piti Jorma Humppila. Kokouksessa oli läsnä Mäntän Eläkkeensaajien Yhdistyksestä noin 60 h, paikkakuntalaisia oli noin 50 h. Yhdistykseen liittyi heti 25 jäsentä. Todettiin, että yhdistys perustetaan. Johtokuntaan valittiin kuusi vakinaista ja kuusi varajäsentä, ilmoittaa kokouksen pöytäkirja.

Seuraavassa kokouksessa valittiin yhdistyksenpuheenjohtajaksi Paavo Harsu ja sihteeriksi Jorma Humppila. Samalla hyväksyttiin Eläkkeensaajien Keskusliiton mallijohtosäännöt. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 5 mk/vuosi sekä sisäänkirjoittautumismaksuksi 1 mk/jäsen. Päätettiin myös liittyä niin Eläkkeensaajien Keskusliitto ry:n kuin liiton  Pohjois-Hämeen piiri ry:hyn.

Toiminnassa oli ilmeisesti ollut alkukankeutta ja vaikeuksia, koska vuoden 1978 syyskokouksessa päätettiin esittää piiritoimikunnalle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin Virtain ja Ruoveden yhdistysten yhdistämiseen. Ruoveden yhdistys kun ei tuntunut olevan elinvoimainen. Vuoden 1979 syyskokouksessa pyyntö päätettiin uudistaa, vaikka tammikuulla oli EKL:n Pohjois-Hämeen piiriltä tullut kirje, jossa toivottiin, että yhdistymistä ei vielä suunniteltaisi. Piiristä tultaisiin aikanaan toimintaa auttamaan.

Elokuulla 1979 Pidettiin Ruoveden Eläkeläiset ry:n kanssa yhteinen kokous Sointulassa. Yhteisvoimin päätettiin ajaa asioita kunnallisella tasolla. Molempien yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit laativat julkilausuman eläkeläisten yhteisistä vaikeuksista.

Toiminnan vakiintuminen 1980 -luvulla

Vuoden 1981 syyskokouksessa päätettiin muuttaa yhdistyksen nimi Ruoveden Eläkkeensaajat ry:ksi. Alkuperäinen nimi Ruoveden Eläkkeensaajien Yhdistys ry oli ollut vuoden 1977 alusta saakka. Puheenjohtajaksi valittiin nyt Aura Salminen ja sihteeriksi Kerttu Sulkava. Johtokunnan ensimmäisessä kokouksessa päätettiin perustaa myös ensimmäinen opintokerho.

Toiminta vilkastui ja monipuolistui huomattavasti 1980-luvun alussa. Vuoden 1982 elokuulla oli Urheilutalolla Eläkkeensaajien Hämeen Piirin kesäjuhla, jossa väkeä oli tuvan täydeltä. Osallistuttiin kokouksiin ja kilpailuihin, tehtiin retkiä sekä matkoja niin kotimaahan kuin Pohjoismaihin. Lähetettiin edustajat Lahdessa olleeseen Pohjoismaiden kulttuuritapahtumaan. Käynnistettiin kirjallisuus-, liikunta-, ja lausuntakerho.

Toimintaa 2000 -luvulla

Kevät- ja syystansseja on järjestetty säännöllisesti vuosittain kuorolausunnan ja senioritanssien kera. On tehty myös retkiä eri puolille Suomea ja ulkomaillekin. Keväisin on vierailtu vanhainkoti Kotirannassa ja Ruhala-kodissa. 

Toiminta oli vilkkainta vuosituhannen lopulla ja vielä 2000 -luvun alussa. Väen vanhetessa ja matkojen hankaloituessa on toimintaa pakostakin jouduttu vähentämään. Mistähän saisimme toimintaamme mukaan nuorempaa väkeä. Nyt kaikille mietintämyssy päähän, mitä jatkossa?